Sirkat

Sirkkoja on montaa lajia, mutta hoito ei paljoa eroa. Sirkat ovat matoja parempaa ruokaa, koska niissä on puolet vähemmän rasvaa ja ravintoainekokonaisuus muutenkin korkeampi. Sirkkoja on mm. kenttäsirkkoja (Gryllus sp.), kotisirkkoja (Acheta domestica), jamaikankenttäsirkkoja (Gryllus assimilis) ja kaksitäpläsirkkoja (Gryllus bimaculatus). Kenttäsirkka on ehkä näistä kaikista lajeista tunnetuin, sillä eläinkaupassa myytävät sirkat ovat yleensä näitä. Suomessa on kahta lajia Kaksitäplä- ja jamaikankenttäsirkkoja.

Kaksitäpläsirkka

Kaksitäpläsirkka

Kaksitäpläsirkka on kaikista näistä lajeista tunnettu kovaäänisimpänä. Sirkalla on musta väritys ja sen selässä on kaksi vaaleaa täplää.  

Jamaikankenttäsirkkaa on kaupiteltu toisinaan “hiljaisena sirkkana”, sillä näiden siritys on kovin hiljaista. Se on kaksitäpläsirkkaa vaaleampi, mutta kotisirkkaa tummempi.

 

Kotisirkka

Kotisirkka on kaikkein vaalein näistä lajeista ja helposti  tunnistettava. Lajissa on huonoa se, että nämä ovat kaikista lajeista hyppiväisimpiä ja kun ne karkaavat ne voivat lisääntyä talossa kuin torakat ikään. Nämä ovat sirkoista toisiksi äänekkäimpiä.

 

Jamaikankenttäsirkka

Jamaikankenttäsirkka

 

Asuttaminen:

 

Sirkatkin tarvitsevat myös oman terraarion. Vanha akvaario on hyvä. Meillä käytetään läpinäkyvästä muovista tehtyä laatikkoa, jossa on reikäinen kansi. Kokoa pienemmällä asumuksella on kokoa 20 x 25 x 60, joiden sirkkoja ei kasvateta ja isommalla 50 x 50 x 50.  Pienemmän astian pinta-alaa on kasvatettu lisäämällä paljon piiloja ja tasoja, mutta suosittelen käyttämään vastaavaa kokoa kuin isommassa viljelmässäni. Jos astiassa on korkeat seinämät kantta ei välttämättä tarvita.

 

Astian pohjalle voi laittaa sanomalehteä pohjalle, jotta siivous sujuu aina helpoiten, mutta sirkoilla on taipumus mennä piilon lehden alle, josta niitä on vaikea saada pois. Siksi kannataa katsoa tarkkaan etteivät ne mene alle. Pohjalle voi laittaa myös esim. jyrsijöiden heinää tai vaikka pitää pohja paljaana. Piiloiksi pannaan munakennoja, rypisteltyä sanomalehteä, vessa- tai talouspaperirullia ym.

 

Lämpötilan tulisi olla noin. 26-33 oC, jolloin kasvu ja lisääntyminen on nopeinta, kärsimättömien kasvattajien iloksi. Sirkat pärjäävät kyllä alle 20 asteen lämpötilassa, mutta tällöin kasvu ja lisääntyminen hidastuu. Jos ostat sirkkasi eläinkaupasta, ne ovat monesti kovin pieniä, joten silloin kannattaa pitää lämpö korkeana.

 

Ruoaksi kelpaa koiran/kissan nappulat, akvaariokalojen ruoka, leipä ja monenlaiset vihannekset veden lähteeksi, ne lisäävät myös monipuolisuutta ruokavalioon. Jos sirkoilla on liian vähän proteiinipitoista ruokaa, ne voivat syödä toisiansa. Veden lähteeksi voi lisätä vetisiä kasviksia esim. kurkku, veteen kastettu pumpuli tai muu imevä materiaali tai vain yksinkertaisesti asumuksen seinille suihkutettu vesi. Ruoat meinaavat pilaantua herkästi ja homehtua, joten sirkka-astiat tulisi siivota säännöllisesti.

 

Lisäännyttäminen:

Sirkat ovat kasvaneet täysikasvuisiksi, kun ne alkavat sirittää ja niille ilmestyvät siivet. Jamaikankenttäsirkoilla siritys ei kuulu yhtä kovaa, kuin muilla, joten niiden sukukypsyys on helpointa määrittää siivistä. Sukupuolen määrittäminen on lähes mahdotonta nuorilla yksilöillä, mutta aikuisilla se on helppoa. Naarailla on peräpäässä pitkä munanasetin, koirailla tätä ei ole.

 

Kun sirkat ovat tulleet sukukypsiksi niiden astian pohjalle pannaan rasia (Esim. margariinirasia tai joku muu suunnilleen saman kokoinen astia), johon pannaan noin 5 senttimetrin kerros turvetta, vermikuliittia tai muuta imevää materiaalia. Pohjan pitää olla kosteaa, mutta ei niin vetistä, että sirkat hukkuvat siihen. Siihen pannaan kansi, jossa on reikä. Sirkat eivät yleensä pääse helposti ulos kannessa olevan reiän kautta, joten siihen on hyvä tehdä esim. pahvista ramppi, jota pitkin sirkat pääsevät sisään ja ulos. Kostuta rasiaa säännöllisesti vaikka siellä ei olisi vielä munia.

 

Ennen pitkää aikuiset sirkat munivat rasiaan ja sinne tulee pieniä valkoisia nuppineulanpäätäkin pienempiä munia, jotka muistuttavat riisinjyvää, mutta ovat paljon pienempiä. Rasia voi olla sirkka-astiassa vähän alle viikon, kun se on  täyttynyt sadoilla munilla. Huomioi että jos munia on liika yhdessä astiassa, sirkat eivät kehity yhtä hyvin. Siirrä rasia/rasiat suojaisaan paikkaan, kuten esim. muoviseen terraarioon. Munat pidetään mahdollisimman lämpiminä. Niille voi antaa oman pienen lämpömaton. Meillä on toiminut keino, että rasia pidetään terraarion ulkopuolella olevan päivänvalolampun suojuksen päälle. Lamppu hohkaa lämpöä, joka imeytyy metalliseen suojaan, joka pysyy näin lämpimänä. Hautomon pitäisi olla yli 30 oC.

 

Sirkat kuoriutuvat noin viikon kuluttua, jolloin rasiaan ilmestyy pieniä sirkkoja ns. pinheadeja. Ne ovat tosin paljon pienempiä kuin nuppineulanpää, suunnilleen samankokoisia kuin munat. Ruoaksi poikasille annetaan esim. hiutalemaista akvaariokalanruokaa, jota me annamme myös jauhomadoille. Kosteudeksi vihanneksia, kuten kurkkua.  Sirkat kasvavat nopeasti ja ne voidaan pian siirtää isompaan astiaan. Olosuhteet ovat samat kuin aikuisilla sirkoilla, mutta kosteuden pitää olla suurempi. Tosin pikkusirkat hukkuvat helposti pienimpäänkin vesipisaraan, joten siinä on omat haasteensa. Pikkusirkkojen asumukseen on pantava kansi, sillä nämä karkaavat helposti. Kannessa on, silti oltava reikiä ilmanvaihtumisen takia, joten kanneksi sopii mikä tahansa tiheäsilmäinen verkko. Sukkahousut tai erittäin tiheä reikäpelti sopivat asiaan.

 

Ravintoarvo:

 

Kosteus: 682

Proteiini: 225

Rasvaa: 59

Kuitua: 26 (ADF’)/52 (NDF’)

Kitiiniä: 67.6

Ravintoarvojen lähteet: Practical Reptile Keeping-lehti.

 

(c) Nagira